 |
| Kesyyntyy vain yöksi |
Vaikka Keski-Aasian tosiasioiden nöyryyttämänä olen alistunut kaikenmoiseen kompromissiin tämän kodinsisustuksen kannalta, en vaan voinut enää katsella lastenhuoneen kuluneita seiniä ja raapiutunutta lattiaa. Sitä emme koskaan maalanneet ja onhan sinne jo viiden vuoden aikana moni lapsi kerennyt seinille piirtämään. Aloitimme siis lastenhuoneen uudistamisen (hetki jolloin kaikki naiset huutavat JEEE ja miehet juoksevat karkuun)!
Lelut, lapset ja huonekalut kannettiin pois tässä järjestyksessä...huoneeseen jäi vain kerrossänky, nojatuoli ja vaatekaappi. Ostimme uuden kokolattiamaton ja maalia. Sitten sain yllätyskutsun häihin (kyllä, kutsu voi saapua edellisenä iltana!) ja vietin puoli sunnuntaita häähumussa ja toisen puolen toipumassa korvien soimisesta :)
Huomenna lapset pääsevät takaisin omaan huoneeseen ja sitten alkaakin se ihana osuus; sisutaminen. Näytän sitten täälläkin mihin päädytään.
Tässä on pari inspiraatiokuvaa. Olin sanonut, että haluan pari hyllyä vanhemmalle tyttärelle, jotta saadaan "aarteet" ylös pikkusiskon ja muiden pikkuvieraiden ulottumattomiin. Mies käski hakemaan kuvia netistä. Yritin väittää, että ihan kelpaa yksinkertaiset valkoiset hyllyt, suorakulmion muotoiset, ei väliä miten ripustetaan. Kunhan on nyt ne hyllyt. Mutta kun käskettiin, aukaisin Pinterestin ja olinkin sitten kuvien viemää seuraavan tunnin ajan. Aivan ihania luomuksia sieltä löytyykin!
 |
| Bambino Goodies |
 |
| Bambino Goodies |
Katso nyt näitä herkullisia hedelmähyllyjä! Eikö olisi mahtava pari seinällä, kaikenlaiselle pikkusälälle! Yritän keksiä niille vielä kahta ystävää...keltainen sitruuna? banaani? Oranssi appelsiini? tai sharonhedelmä? Mitkä olisivat sopivat ystävät? Nämä voisi väkertää vanerista...tai maalata hedelmänkuvat seinään ja tehdä pikkuiset hyllyt siihen päälle. Saa nähdä mitä keksitään. Ja tuleeko koskaan valmista!
Nämä "kirjahyllyt" ovat myös aivan mahtavat (en löytänyt alkuperäistä linkkiä). Voisi uusiokäyttää tarpeettomiksi jääneet kirjat hienolla tavalla, jos löytyisi sopivan tyyliset kannet.
 |
| Etsystä, muttei enää saatavilla |
Tällaisia mietin tänä marraskuisena iltana, kun mies on ystävineen viettämässä saunailtaa ja minun pitäisi mennä aikaisin nukkumaan :D
Hei!
ReplyDeleteJonkin aikaa olen jo lueskellut kirjoituksiasi ja päätin nyt vihdoin ilmaista kiitokseni ihanasta blogista. :) Jännittävää päästä seuraamaan elämäänne siellä keski-Aasiassa, en ollutkaan aiemmin törmännyt sieltä suunnalta bloggaaviin. Minua kiinnostaisi tietää, oletteko ihan loppuelämäksenne asettumassa sinne vai onko suunnitelmissa muutto johonkin muuhun maahan jossain vaiheessa?
Kielistä kiinnostuneena minua kiinnostaisi myös tietää, millainen "kielipolitiikka" teidän perheessä on, ymmärtääkseni käytätte kolmea kieltä arjessanne(?). Mikä kieli lapsilla on vahvin eli mitä kieltä he käyttävät keskenään ja kuinka hyvin itse osaat paikallista kieltä? Opetteliko sitä jo ennen muuttoa? (En ole kaikkia vanhempia postauksia ehtinyt lukemaan, joten pahoitteluni, mikäli kysyn jo tuhanteen kertaan kysyttyjä....)
T. Tiina
Tiina, kiitos kivasta kommentista!
DeleteAh, nämä on ikuisuuskysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta. Olemme täällä aina muutama vuosi kerrallaan. Lapset kun kasvaa, niin jo koulunkin takia täytynee kai miettiä asuinmaata uudestaan, mutta vielä ovat viihtyneet täällä ja kotikoulukin onnistuu.
Itse puhun lapsille aina suomea, ja isä aina englantia. Vielä viime kevääseen asti oli suomi ehdottomasti vahvempi kieli, mutta Yhdysvalloissa olon jälkeen kuulen joskus leikkihuoneesta englanninkielistä leikkiä :) Naapureiden kanssa puhutaan sitten paikallista kieltä...mutta se on selvästi heikompi lapsilla vaikka siis pärjäävätkin ihan arkitoiminnoissa.
Opiskelimme kieltä paikan päällä ja ainahan se opiskelu jatkuu, koskaan ei ole "valmis" vieraan kielen kanssa...melkein päivittäin kuulen uuden sanan tai sanonnan.